perjantai 14. marraskuuta 2014

Mustavalkoista

Marraskuun harmaudessa on hyvä huomata, että suurin osa kirppislöydöistäni on melkein yhtä värittömiä kuin tuo ulkona vallitseva synkkyys. No, musta on yksi lempiväreistäni, eli on aika luonnollista, että osa ostoksista liikkuu tällä skaalalla.

Varsinkin mustia, löysiä vaatteita on melkeinpä mahdoton saada  kuvattua minä hyvänsä vuodenaikana, mutta tämän hetkinen valotilanne tekee asian melkein mahdottomaksi.


Tämä putousmainen trikootakki löytyi loistoreissulta Mynämäelle. Vaate on oikeasti sysimusta, mutta kuvassa olen vaalentanut sitä, jotta vaatteen muoto tulisi jotenkin esiin. Takin niskalapussa lukee Express, ihan tuntematon vaatemerkki minulle (googlettelun tuloksella sanoisin, että kyseessä on yhdysvaltalainen ketjuliike). 

Kilta-munakuppi oli iloinen yllätys viime viikkoiselta Pelastusarmeijan käynniltä. Näitä munakuppeja minulle on vasta kaksi, eli olin erittäin tyytyväinen törmätessäni tähän yksilöön. Ja se on vielä valkoinen! Muumipussukan ostin puolestani uudelta harrastuskentältäni, eli Facebook-kirppisten ihmeellisestä maailmasta. Pussi on itse asiassa käyttämätön. Vielä en ole päättänyt annanko sen lahjaksi. Todennäköisesti lahjon itseäni tällä kertaa...

Perusvaatteita, perusvaatteita. Tällaisia tuntuu turhalta edes esitellä täällä, mutta ehkä tässä on ideana se, että haluan kertoa käytettyjen vaatteiden ilosanomaa. Tämä Kierrätyskeijuvuosi on opettanut vähintään sen, että oikeastaan kaiken tarvittavan löytää kyllä kirpputoreilta, jos vain niin haluaa. Vasemmalla Dr Denim Jeansmakersin paksut farkut Kaivarin kanuunasta ja oikealla Nanson trikoopaita Kauppapaikka eilisestä. 

Nämä suomalaiset Solena-korkokengät löysin myös Pelastusarmeijalta. Solena oli Aaltosen kenkätehtaan naisten kenkämerkki. Tämä Eemil Aaltosen perustama perinteinen kenkätehdas toimi aina 1980-luvun puoliväliin. 

Toisen kengän kärjessä on pieni nirhauma, mutta lankkaamalla kengät, saa pienen vekin varmasti piiloon. Kysyin totta kai kirppiksen kassalla, josko saisin kengistä alennusta virheen takia. Ja sainkin. Hinnaksi nahkaisille laatukorkkareille jäi kaksi euroa. Ei hassumpaa. 


Viimeisenä puhdas koriste-esine. Jonkinlaisessa painokäytössä olleet kirjaimet löytyivät Hampurista. Harmi, että en ostanut myös h-kirjainta, koska sitten olisin saanut muodostettua kirjaimista lempijuomani ranskaksi. No, kyllä nämäkin käyvät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti