tiistai 30. elokuuta 2016

Viime aikoina

Viime aikoina olen myynyt hyvällä menestyksellä kamojani Siivouspäivässä, mutta myös ostanut joitakin uusia tavaratulokkaita vanhojen tilalle. Siivouspäivästä tarttui mukaan vaatteita ja yhdet kengät. Yritän kuvata vaatehankinnat lähiaikoina tänne blogiinkin.

Viime aikoina olen puristanut itsestäni kasan työsuorituksia, kuin viimeistä päivää. Ja jonkinlainen viimeinen päivä eilen olikin, koska aloitin tänään pitkän opintovapaan. Hurjaa. Olen kahdeksan vuoden työputken jälkeen jälleen opiskelija.

Viime aikoina olen yrittänyt epätoivoisesti löytää osa-aikaista asumusta Helsingistä. Elokuun puolivälissä laitoin tosin hetkellisesti asuntoetsinnät jäihin, mutta nyt pitäisi laittaa asuntopyörät todellakin pyörimään. Turun-koti kanssa-asujan kanssa on siis ja pysyy, mutta nyt minä tarvitsisin katon pääni päälle myös Helsingistä. Onneksi Helsingissä on paljon ystäviä ja sohvia, mutta ennen pitkään kaipaan myös omaa huonetta. Jos siis sattumalta tiedät kivan kimppakämpän tai kaipaat itse kämppistä, laita ihmeessä meiliä! En ole itseäni kamalasti täällä blogin puolella esitellyt, mutta lyhyesti ilmaistuna olen sosiaalinen, siisti ja mahtava tyyppi (ja kirppishullu tietty myös).



No, mutta palataanpa kirppislöytöihin. Siniset Kilta-mukit löytyivät Kaarinan Ykköstien kirpparilta yhteensä kolmella eurolla. Kun pohjassa ei ole Arabian leimaa, pääsee helpommin nauttimaan halvoista hinnoista.

Kustavintien varrelta Taivassalon paikkeilta löytyy kesäisin Annen kirppis -niminen paikka. Olen käynyt samaisella hallikirppiksellä useampana vuotena. Tällä kertaa matkaani lähti ihana Baret Waren peltitarjotin kolmella eurolla. Minulla oli samanlainen, mutta huonokuntoisempi yksilö aikaisemmin. Sain myytyä vanhan tarjottimen lauantaina pois ja nyt voin hyvillä mielin nauttia tästä kaunokaisesta.

En voinut vastustaa myöskään Antti Nurmesniemen Amigo-teräspannua, vaikka minulla on jo yksi tällainen ennestään. Miten olisin voinut jättää tämän ihanuuden kirppikselle, kun hintalapussakin luki vain 4,50 euroa!

Älyttömän hyvää tuuria samaisella kirpparilla, mutta huomasin maksaessani, että Ota tästä ilmaiseksi -laatikossa näkyi jotain rottinkista ja ilman sen suurempia tuumailuja, nappasin matkaani rottinkikehikon. Mielessäni oli, että kehikko voisi sopia Killan uuniastiaan. Ja kyllä! Rottinkikehikko istuu täydellisesti. En ole koskaan löytänyt esimerkiksi roskiksesta tai muualtakaan ilmaseksi mitään aarretta. Nyt onni siis potkaisi! Jee.



Wanhasta Nestorista löysin 0,20 eurolla hyvin aarikkamaisen kaulakorun. En voinut myöskään vastustaa Arabian ruusukuvioista mummun kuppia (5 euroa). En tiedä, innostuuko äitini tästä kupista, mutta hän voisi mummun ominaisuudessa sitä ainakin käyttää.

Merete Mazzarellan Sielun pimeä puoli -kirja tarttui puolestaan matkaani Mimmin kirppiksellä jo jokin aika sitten. Vielä en ole kirjaa lukenut, mutta se odottaa lupaavasti yöpöydällä vuoroaan.

Hyvää syksyn odotusta ja aloitusta!    

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Siivouspäivä lähenee!

Valtakunnallinen Siivouspäivä tekee taas tuloaan. Lauantaina on varmasti moni menossa kirppistelemään, myymään tai vain fiilistelemään ja hipelöimään kirppiskamaa eri puolilla Suomea.

Aion suunnata viime vuotiseen tapaan Helsingin Ruttopuistoon (Vanha kirkkopuisto) ystäväni kanssa jo aamupäivällä myyntihommiin. Pidetään peukkuja, että säätiedotus pitää kutinsa: nyt lauantaiksi on luvattu kivaa ilmaa, pientä sateen riskiä iltapäivällä tosin on.


Kirppiskasseihin päätyi vaatteita, astioita, koruja, kenkiä. Suurin osa on täältä blogista tuttuja juttuja, mutta mahtuu mukaan myös muutakin tavaraa.

Jos sadesää ilmaantuu uhkaavasti sääkartoille, jään Turkuun ja teen nopean tempon päätöksi, josko perustan myyntipisteen jonnekin päin Turkua.

Onko Siivouspäivä monella mielessä?

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Villaa, viskoosia ja metallia











On asioita, joita en voi vastustaa kirpparilla: Benettonin villaiset vaatteet. Nämä neuleet ovat todellisia luottovaatteita ja olen käyttänyt näitä ties kuinka kauan. Mustat neuletakit kuluvat erityisesti aivan loppuun asti ja parsimisenkin jälkeen, joudun aina aika ajoin luovuttamaan: lempivaate on liian kulunut ja uusi yksilö pitää löytää.



Tehdessäni salamavisiitin Tampereen Kirppis Tarinaan, villavaatetutkaani jäi useampi yksilö. Kuten arvata saattaa, paikka pursusi kaikkea kiinnostavaa rompetta ja minulla oli juuri ja juuri vain 15 minuuttia aikaa kahlata läpi koko kirppis ja vielä sovittaa vaatekandidaatteja. Rahtasin sovituskoppiin kasan vaatteita ja sovitin niitä todella tehokkaasti. Haaviini jäi vadelmanpunainen villatakki (3 euroa) ja petrolinsininen takki (euron). Tuo vihertävänsininen takki on selvästi pesty liian korkeassa lämpötilassa, eli vaate on kutistunut/huovuttunut, mutta tällä keinoin L-kokoinen takki on minulle juuri sopiva.


Keltaisen villatakin löysin Turusta Kirppis-Center Manhattanilta kolmella eurolla. Pesin takin heti villaohjelmassa ja seuraavaksi vielä poistan pinnasta nukat. Kiinnostavaa on, että uusissa Benettonin villavaatteissa on huomattava laadullinen ero verrattuna vanhempiin yksilöihin. Tiedän kokemuksesta, että uudet neuleet ovat pehmeämpää villaa ja pinta altistuu nukalle huomattavasti helpommin. Onneksi näiden vaatteiden kanssa nukan poistaminen onnistuu ja jos neule on 100%:sta villaa, ei nukkaa ilmesty poistamisen jälkeen lisää.



Tässä vielä kuvattuna näiden villaihanuuksien niskalaput. Ylin lappu edustaa uusinta tuotantoa, valkopohjainen lappu on vanhempaa sarjaa ja sinisenvihreän takin lappu kielii, että takki on hieman vanhempi kuin keltaisen villatakin.


Tämä söpö viskoosinen pilkkuhaalari (4 euroa) löytyi myös Tarinasta. Haalari on ihan yllättävän hyvän kokoinen. Ehkä lahkeen kuuluisi olla vajaamittainen, mutta minulle se on juuri passelin nilkkapituinen. Haalari on minusta tosi kiva vaate, mutta kieltämättä se ei ole kaikkein kätevin käyttää...

Kesälomalla ehdin piipahtaa Kustavin Parattulassa eteiskirppiksellä. Paikka oli samassa talossa kuin viime vuonnakin, mutta tavaraa taisi olla tänä vuonna enemmän ja hinnatkin tuntuivat olevan korkeammalla.

Matkaani lähti metallikoru 2,80 eurolla. Koruun oli kiinnitetty lappu, mikä kertoi sen olevan 1970-luvulta. Tsaikka-lasin ostin siksi, että minulla oli vielä yksi pronssinvärinen kahvarengas, mistä uupui lasi. Metallinvärinen rengas menee kirppikselle kiertoon. Tsaikka-lasi oli mielestäni yllättävän halpa, vain 5,90 euroa Manhattanilla.

Lauantaina suuntaan todennäköisesti Somerniemen kesätorille. Onko paikka tuttu ja kannattaako sinne matkata aivan varta vasten? Viime viikonloppuna olisi ollut Loimaan rompetori, mutta en tänä vuonnakaan päässyt osallistumaan, harmillista. 

torstai 4. elokuuta 2016

Savonlinna

Kerimäki. 
Melko 80-lukulainen vene.
Osa viimeisestä lomaviikosta hurahti Itä-Suomessa mökkeilyn, sienestyksen, uimisen ja saunomisen, syömisen ja juomisen merkeissä hyvää seurassa. Täydelliset mökkeilyilmat hellivät ja päätimme katsastaa Savonlinnan kirppistarjonnan viimeisenä mökkipäivänä, kun helteet olivat jo väistyneet.

Menomatkalla poikkesimme Lahdessa katsastamassa Kirpputori-Kisällin tarjonnan  paikka oli minulle uusi tuttavuus, vaikka joitakin vuosia sitten teimme kirppismatkan juurikin Lahden seudulle (ennen blogiaikaa).




Kirpputori-Kisälli oli miellyttävä kokemus, mutta en lopulta löytänyt juurikaan mitään, vain kuusi mustapäistä kahvilusikkaa. Onneksi nappasin ne matkaani, vaikka aluksi epäilin lusikkaostostakin. Nämä maksoivat yhteensä kuusi euroa.



Lahden jälkeen matkasimme kohti Savonlinnaa. Juvassa kurvasimme vielä paikalliselle hyväntekeväisyyskirppikselle, Juvan työllistettävät ry:n kirpparille. Paikassa oli suoraan sanoen aikamoiset hinnat. Kaikkien Arabian leimallisten astioiden kylkeen oli lätkäisty todella korkeat hinnat. Esimerkiksi viime kesänä mökille löytämiäni keltareunaisia lautasia olisi voinut ostaa kympin kappalehintaan. Huoh. Välillä ihmettelen, miksi tällaiset paikat pitävät moisia hintoja ja meneekö tavara oikeasti edes kaupaksi.



Tein kuitenkin mieluisia löytöjä myös Juvalta: menneiden vuosikymmenten muotoilua edustaa valkosipulinpuserrin (euron). Vihdon löysin hyväkuntoisen pusertimen kirpparilta! Onneksi katselin astiahyllyjä vielä uudelleen, koska syvemmällä hyllyssä majaili kuusi Kilta-kananmunarengasta kahdella eurolla! Leimattomat yksilöt olivat suorastaan halvat. Olin sen verran ärtynyt astiahinnoittelusta, että meinasin kassalla huikata renkaiden olevan A r a b i a a, mutta en sitten viitsinyt niin sanotusti pissiä omiin muroihini.



Savonlinnassa kierrettiin viime vuodesta tuttuja paikkoja. Kattavamman paikkaesittelyn pääsee siis kurkistamaan täältä. Sain pidettyä kirppisostosten määrän ihan kohtuullisena. Eka paikka oli tällä erää Toimintakeskuksen kierrätysmyymälä. Haaviini jäi kolme vaatetta, kaikki maksoivat kaksi euroa kipale.


Hauskalla pyöräkuviolla koristeltu viskoosipaita istuu kivasti ja tuntuu muutenkin mukavalta. Ainoa pettymys, minkä tässä viskoosipaidassa huomasin vasta kotona, on kainaloalueella esiintyvä nukka. Argh! Inhoan nukkaa ja nyt pelkään, että nukkaleikkuri ei tehoa viskoosiin. En ole tähän asti törmännyt nukkaantuneeseen viskoosiin, mutta täytyykin olla tarkkana jatkossa H&M-vaatteiden sun muiden kanssa, että vanha kunnon viskoosi voikin tuottaa pettymyksen.


Niin sanottua vanhaa kunnon viskoosia edustaa tämä ranskalainen todennäköisesti 80-luvulta peräisin oleva leopardipaita. Vaate on huomattavasti kivempi päällä, paita on lyhyt ja leveä, mutta kapean alaosan kanssa varmasti toimiva. 

Kolmas vaate tuotti myös pienoisen pettymyksen materiaalirintamalla. Yleensä tarkistan aina materiaalin ennen kuin edes harkitsen jotakin vaatetta kirppiksellä. Tällä kertaa minuun iski H&M:n viherpesu kuin häkä, enkä edes tajunnut tarkistaa "Organic Cotton" -tekstin todellista luonnetta. Ostin hyvässä uskossa puuvillapaidan, mutta oho, puuvillan joukossa onkin polyesteriä! Kraaahhhh.



Toisena paikkana oli A-kirppis. Kuten viime vuonna, löysin tälläkin kertaa valkoisen aluslakanan kotiin tuomiseksi. Lakana kustansi 1,50 euroa.

Pelastakaa lapset ry:n kirpputorilta nappasin mukaani vain emalikorun. Minuun vetoaa kaikenlaiset emaliset korut ja olin tosi tyytyväinen, kun rintakoru löytyi vain 0,50 eurolla.





Savon syke vaikutti viime vuotiseen tapaan, melko mitäänsanomattomalta, mutta onneksi ystäväni vinkkasi minulle yhden pöydän, missä oli useampi kiva koru. Päätin olla hamstraamatta ja valikoin matkaani aika kasarihenkisen marmorijäljitelmäkorun 1,50 eurolla. Savon sykkeestä löysin lopulta myös muovirasian eurolla. Huomasin myös vitriinissä juuri edellisessä postauksessa esittelemäni Kalevala-vuosilautasen 40 eurolla. Huh. Ei tullut kauppoja. 

Viimeinen ja itse asiassa tällä kertaa melkein ns. paras kohde oli Kympintori. Paikassa oli useampi kiva astia ja löysin parikin Kilta-astiaa ja emalikulhon kohtuhintaan, ei hassumpaa.

 En olisi uskonut, että törmään jo nyt toiseen Kilta-tuplakuppiin, mistä paasasin maaliskuussa. En voinut vastustaa tämän hieman kummallisen astian kutsua, varsinkin kun hintalapussa luki neljä euroa. Nyt on taloudessa kaksi tuplakuppia. Kilta-teekuppi maksoi kolme euroa ja ostin kupin tuolla hinnalla, koska olin keväällä hankkinut pelkkiä aluslautaisia, eli kotoa löytyi kupille jo pari. Punainen emalikulho oli yllättävän halpa, neljä euroa, sillä kulho on hyväkuntoinen.

 
Tällainen setti + vaatteet löysivät uuden kodin kesäloman viimeisellä kirppisreissulla (tarkkasilmäisimmät huomaavat, että emalikoru unohtui tästä kuvasta). Kylläpä kirppismatkat varsinkin kesäaikaan ovat mahtavia!